Kategoriat
Yleinen

Isoja kysymyksiä Järvenpäässä

Moi! Edellisestä kirjoituksesta ehti mennä tovi, kun kuntavaalien siirtämisen johdosta otin pientä eroa vaalitohinaan.

Nyt kuitenkin päästy jo niin pitkälle, että ehdokasnumerot on jaettu, ennakkoäänestys alkaa ylihuomenna 26.5 ja vaalit alkavat konkretisoitumaan. Joissakin uutislähteissä etävaaleiksikin kutsuttuja vaaleja varjostaa korona ja uskon monen teistä tekevän äänestyspäätöksen enemmän tai vähemmän vaalikonevastausten perusteella. Haluan kuitenkin auttaa sinua avaamalla mielipiteitäni ns. suurista teemoista, kun näitä ei vaalikoneissa ole kysytty tai niihin ei siellä voi hyvin vastata.

Talous

Järvenpään talous on monen suomalaisen kaupungin tavoin huonossa jamassa eikä sen tila parantunut koronapandemian myötä. 2020 tilinpäätös oli ylijäämäinen ainoastaan valtiolta saadun koronatuen takia. Tilinpäätös olisi tosin voinut olla paljon synkempikin ilman Järvenpään tekemiä sopeutustoimia. Vaikeita rahaan liittyviä valintoja tulee todennäköisesti seuraavalla valtuustokaudella eteen joka tapauksessa. Mielestäni tulos kuitenkin oli olosuhteet huomioon ottaen hyvä ja oikeaan suuntaan ollaan menossa.

Käsitykseni ja tapani hoitaa taloutta tulee pitkälti yritysmaailmasta sekä hieman omasta elämästä. Ymmärrän hyvin, että velaksi eläminen ei kanna kovin kauas ja vaikka kivoja asioita tulisi saada, pitäisi näillä olla jokin arvoa tuottava elementti. Säästöjä pitää hakea palveluiden tuottamisen tehostamisesta, mutta kuitenkin niin, ettei palveluiden taso laske liikaa. Olisi mahtavaa luvata tässä, että säästöjä tulee eikä palveluiden taso putoa yhtään. En vaan sellaista voi luvata ja se joka lupaa, valehtelee.

Kaupungin pitää uskaltaa investoida vaikeassakin taloustilanteessa, mutta investoinnit tulee tehdä järkevämmin ja huolellisemmin. Investointipäätöksiin ei voi riittää äänekkäin valtuutettu tai tarpeeksi haluava virkahenkilö (Kärjistän enkä sano, että näin olisi aiemmin menetelty). Investointien tekeminen huonossa taloustilanteessa näkyy myös ulospäin myönteisenä merkkinä yrityksille ja potentiaalisille asukkaille, kun kaupunki ymmärtää vaikeuksien olevan väliaikaisia ja osoittaa sen toimillaan. Katseen pitää yltää pitkälle ja talouden suunnittelun olla sen mukaista, mutta tarpeen tullen joustavaa. Vakaus ja varmuus on se mitä yritykset ja asukkaat kaipaavat.

Kaupunki

Minun Järvenpäässäni on asuinalueita kaikkiin makuihin ja kaikille tuloluokille. Moni tässä kohtaa katsoo vihreää ehdokasta ja vetää mutkat suoriksi toteamalla, että hän varmasti haluaa Järvenpäästä yhden ison betonilähiön.

Kyllä, kannatan tiivistä rakentamista, jos rakentaminen on samalla kaupunkiympäristön toimivuutta kehittävää ja asukkaiden virkistys otetaan rakentamisessa huomioon. En kuitenkaan halua ottaa mallia esimerkiksi Itä-Pasilasta, jossa selkeä kantava teema on betoni. Jannelle tuleva bulevardikortteli on hyvä esimerkki modernista kaupunkirakentamisesta, jossa rakennetaan tehokkaasti, mutta myös virkistys ja sijainnin tuomat mahdollisuudet huomioiden sekä silmää miellyttäen.

Tiiviin rakentamisen ei myöskään tarvitse tarkoittaa lähimetsien tuhoamista. Metsiä, puistoja ja nurmikenttiä pitää olla tiivissäkin kaupungissa. Voin esimerkiksi luvata, että tulen vastustamaan viimeiseen asti Terholaan rakentamista, jos tällainen esitys tulee eteeni ja jos se tarkoittaisi kuntoradan ja metsän tuhoamista sieltä.

Liikenne

Minusta kaupungissa tulee olla toimiva joukkoliikenne eikä ainakaan omasta näkökulmasta Järvenpäässä sellaista tällä hetkellä ole. Olen Tikkurilassa asuessani tottunut, että kirjoittamalla lähtö ja meno osoitteen HSL:n reittioppaaseen pääsen helposti perille julkisia käyttäen. Rehellisesti sanottuna minulla ei ole havaintoakaan, kuinka käyttäisin Järvenpäässä sisäisiä bussilinjoja. Julkisen liikenteen tulee olla tarjonnaltaan ja hinnaltaan sellaista, että se on aito vaihtoehto omalla autolla liikkumiselle.

Mitä taas tulee perinteiseen autot versus pyörät vastakkainasetteluun niin sanoisin, että jos pitää valita niin pyörät. Liikennettä toki tullaan varmasti jatkossakin suunnittelemaan kaikki huomioivasti, mutta kyllä autoilijoilla on aika hyvät oltavat Järvenpään katuverkostossa. En näe mitään huonoa puolta siinä, että kehitetään liikenneväyliä pyöräilijöille ja kävelijöille paremmiksi. Etenkin kun Järvenpää on erittäin hyvän kokoinen kaupunki pyöräilijälle. Olisi mukavaa nähdä katukuvassa tulevaisuudessa kaupunkipyöriäkin, joilla voisi pyöräillä Vanhankylänniemelle syömään jäätelö kesällä.

Ympäristö

Viimeisenä vaan ei vähäisimpänä ympäristö tai luonto. Siinäkin mielessä kirjoitin tämän viimeiseksi, että tämä tulee puoluevalintani kautta vähän itsestäänselvyytenä. Ympäristössä haluan nostaa lähiluonnon ja vesistöt sillä niissä tai niiden rannoilla itse rentoudun eniten. Lähiluonnolla tarkoitan metsiä, puistoja ja kuntopolkuja, jotka ovat oikeasti lähellä eikä ajomatkan päässä. Viimeinen vuosi on ainakin itselleni nostanut lähiluonnon entistä suurempaan arvoon ja uskon sen myös merkitsevän monelle muullekin enemmän kuin aikaisemmin.

Järvenpäässä on jo työn alla lemmenlaakson kehittäminen sekä Haarajoen padon purkaminen. Kannatin edellisten kuntavaalien aikana silloisessa kotikaupungissani Tikkurilan padon purkamista, jotta vaelluskalat pääsevät taas joen yläjuoksulle kutemaan. Luontaista jatkumoa tälle on olla mukana kuntapolitiikassa nyt kun Haarajoen padon purkaminen on ajankohtainen asia. Mielestäni on tärkeää avata näitä ihmisen rakentamia esteitä vaelluskaloilta ja sen lisäksi luoda kutusoraikkoja joen varrelle joita mm. meritaimen tarvitsee munien laskemiseen.

Oletkin jo huomannut, että harrastan kalastusta jos olet jo lukenut sivujeni kuka olen osion. Mielestäni jokaisen oikean kalastajan takaraivossa pitäisi sykkiä vastuu harrastuksensa kestävyydestä ja sen edistämisestä. Kaloja riittää kalastettavaksi vain jos niiden elinolosuhteista pidetään huolta. 

Tuli pitkä teksti eikä vieläkään näistä isoista teemoista saanut varmastikaan sanottua kaikkea mitä olisi pitänyt sanoa. Toivon kuitenkin, että sait tästä lisää tietoa minusta ja siitä mitkä ajaa minua näiden kysymysten äärellä jos tulen valituksi valtuustoon. 

Muistutuksena loppuun, että minua voi äänestää Järvenpäässä numerolla 155! 💚

Kategoriat
Yleinen

Aina on pahin hetki leikata koulutuksesta

Vihreät avasi virallisesti kuntavaalikampanjan 30.1. Tilaisuudessa puheenjohtaja Maria Ohisalo sanoi, että nyt on pahin hetki leikata koulutuksesta ja eriarvoistumista estävistä palveluista. Olen ehdottomasti samaa mieltä, mutta tietysti samalla takaraivossa jyskyttää Järvenpään (ja muiden kuntien/kaupunkien) vaikea taloudellinen tilanne.

Leikkaaminen on tai sen pitäisi olla aina vaikea päätös. Se lähes väistämättä tarkoittaa, että jossain kaupungin palvelualueella palvelutaso putoaa ja tämän palvelualueen vaikutuspiirissä olevat kärsivät tavalla tai toisella. Tulevalla valtuustokaudella on keskityttävä Järvenpään talouden korjaamiseen suunnitelman mukaisesti ja tämä voi tarkoittaa sitä, että jonkin kaupungin tarjoaman palvelun taso heikkenee. Mielestäni verojen korotuksen ei tule seuraavalla valtuustokaudella olla ensisijainen keino korjata taloutta.

Koulujärjestelmä ja varhaiskasvatus kärsii jo leikkauksista, kun esimerkiksi koulunkäynninohjaajien ja varhaiskasvatuksen ryhmäavustajien määrää vähennetään osana kaupungin liikkumavaratoimenpiteitä vuosina 2020–2023. Kouluissa on jo vaikeampaa tunnistaa syrjäytymisen partaalla olevia nuoria tai toimia ennaltaehkäisevästi esimerkiksi pienentämällä luokkakokoja tai ryhmäyttämällä nuoria enemmän. Luokkakoot ovat isoja ja säästöjä etsitään paikoista, joissa säästöjen lopullisena kohteena olevien ääni ei ole niin kova kuin muilla. Myöskään etäopetus korona-aikana ei todennäköisesti ole helpottanut tilannetta ja opettajien huomio voi jäädä vähäiselle niiden oppilaiden kohdalla, jotka sitä tarvitsevat. Esimerkiksi SAMOK:in kyselyn mukaan AMK opiskelijoista noin 60% koki stressin lisääntyneen etäopiskelun myötä. Tämä ei missään tapauksessa ole siis opettajien vika vaan olosuhteiden, joissa opettajat joutuvat toimimaan.

Nuorena syrjäytyminen tarkoittaa monesti sitä, että nuoren sosiaaliset taidot eivät kehity samalla tapaa kuin muiden. Yksinäisyydestä ja kuulumattomuuden tunteesta voi jäädä jälki pitkäksi aikaa. Moni aikuisiällä ahdistuksesta tai masennuksesta kärsivä on kouluaikoina tullut kiusatuksi ja jäänyt yksin. Näihin ongelmiin puuttumatta jättämisellä on siis monella tasolla ja moneksi vuodeksi iso merkitys. Oman oksan sahaaminen on hölmöjen hommaa, joten mitä jos kohdennetaan leikkauksia muualle vaikka se ei kivaa olekaan. Viimeisenä keinona tulisi olla nuorten tulevaisuudesta leikkaaminen ja jos tulen valituksi valtuustoon niin se tulee olemaan itselläni mielessä aina. Kaupunkina pitää tehdä toimia, jotka pitkällä aikajänteellä eivät tule takaisin moninkertaisina kuluina. Katso vielä vaaliteemani tästä.